Sarin kirjoitus

Tämä tapahtui vuonna 2012. Isäni oli  keskussairaalan keuhkotautien-osastolla, Jollakin tavoin tunsin, että isäni maanpäällinen vaellus on tulossa tiensä päähän. Isä ei ollut ennen puhunut omasta  kuolemasta. Tämän viikon aikana hän kuitenkin alkoi toimittaa asioita kuin valmistellen  lähtöänsä.  Hän mm pyysi peruuttamaan lehtitilauksia jne.
Olin sopinut että sairaalasta soitetaan, jos isä menee selkeästi huonommaksi.  Isä lähti niin nopeasti, että ennakointi asian suhteen ei toteutunut. Sairaalasta tuli soitto, että isä on kuollut.  Lähdin  heti sairaalan. Mennessäni poikkesin erään ystävän luona.. Hän teki minulle lyhyen enerkiahoidon ja  sai siinä viestin.  Ystäväni välitti sen minulle ja kertoi että Minun  tulisi mennä yksin isän huoneeseen ja että minulle näytetään siellä jotakin”  Jatkoin matkaa sairaalaan. Silloinen avomieheni jäi aulaan odottamaan kunnes kutsuisin hänetkin mukaan. Menin isän huoneeseen. Isän kuolemasta oli kulunut kaksi tuntia.  Otin tuolin ja istuin hänen viereensä. Katselin isää ja katselin huoneen nurkkia. Odotin että näen jotakin fyysisillä silmilläni! Lähinnä odotin näkeväni Enkelin! Mitään ei kuitenkaan näkynyt. 
Lapsuuden perheessäni ei juuri ollut fyysistä kosketusta. Rohkaisin mieleni ja kokeilin isän poskea. Otin myös kiini hänen käsivarresta. Muistan ihmetelleenni sitä, että isän ruumis tuntui vielä lämpimältä. Sitten vetäydyin ja istuin hiljaa paikallani. Olin kuullut veljeltä että isä oli sairaalassa ollessaan pohtinut, että mitenköhän  Sari pärjää! Tämä johtui varmaankin tapahtumista, jotka liittyivät syntymääni ja sen aikaisiin tapahtumiin. Niistä ei koskaan ääneen puhuttu. Istuin hiljaa isää katsellen ja aloin puhua isälle. Sanoin isälle mm.  että hän voi nyt lähteä ja  minä kyllä pärjään”! 
Hetken kuluttua silitin isän käsivartta. Hätkähdin sitä että käsivarsi tuntui nyt aivan kylmältä! Pidin yhä kiinni isän käsivarresta ja siinä TUNSIN SEN. Uskon että tunsin miten isän rinnan kohdilta alkoi nousta pallomainen näkymätön enerkia-muodostelma. En varsinaisesti nähnyt sitä mutta TUNSIN sen. Käsittämätön taivaallinen RAUHANTUNNE, jota en ole koskaan ennen kokenut. Tunsin miten tämä RAUHAN ja RAKKAUDEN enerkia valtasi minut. Tunsin isän rinnan päällä olevan  enerkia-muodostelman kohoavan ylöspäin. Istuin vielä hiljaa ja ihmettelin käsittämätöntä rauhan kokemusta ja keveyttä. .  Kun lähdin hoitajien luokse toimittamaan käytännön asioita huomasin asetelman olevan niin päin että minä lohdutin / minusta virtasi rauhaa hoitajiin. 
Tuo kokemus toi lohtua ja tiesin että kuollessa meitä odottaa toinen olomuoto. Sielun olomuoto on täynnä RAUHAA ja RAKKAUTTA. 
En tiedä vieläkään,  miksi minulle tämä tapahtuma haluttiin näyttää ! Ehkä se vielä joskus selviää. .
Jaa tämä:

Samankaltaiset artikkelit

  • Anonyymin kirjoitus

    Ajatuksenani on ollut kirjoittaa Kanssakulkijan blogiin jo pitkään, mutta aika ei ole ollut oikea. Oma matkani ei ole aina ollut kovin ruusuinen, miellyttävä, kauniskaan, ehkä siksi en ole tarttunut kynään ja kirjoittanut Teille. Tuntuu vaikealta näyttää elämän kipukohtia, vaikka ymmärrän omien jaettujen kokemusten tukevan muita samaan suuntaan pyrkiviä.  Haluan pysyä anonyymina, ainakin toistaiseksi. Sieluni lähtöpaikka…

    Jaa tämä:
  • 9.2.2015 Opastuksesta

    Kirjoittanut Noomi 9.2.2015 Elämässäni on aika jolloin tarvitsen isompaa autoa. Pyysin enkeleitäni auttamaan sopivan löytymisessä ja luettelin auton ominaisuuden joita siihen haluaisin. Olisiko ollut ihan ensimmäinen kerta kun autoa etsiskelin nettisivustoilta, kun törmäsin tulevaan autooni. En vain uskonut sitä. Ajattelin auton tietoja lukiessani, että tämä on liian hieno ja kallis meille vaikka siinä olikin juuri…

    Jaa tämä:
  • Ulla-Maijan kirjoitus

    My story Olimme perheen kanssa käymässä Ruotsissa. Isä kyseli meiltä tytöiltä, mikä liikennemerkki tuolla kulmassa on? ”Mikä, missä?” Ja kotona suoraan silmäläkäriin. Olin silloin 6-vuotias. Näin huomattiin minun näkövammani. Ensimmäinen päivä koulussa meni hyvin. Tulin koulusta kotiin samaa matkaa samalla luokalla olevan pojan kanssa, jolle kerroin näöstäni. Seuraavana päivänä alkoi kuulua, mitäs sokee. Epäilen, että…

    Jaa tämä:
  • Onni

    Onni kirjoittanut Om Noomi 23.3.2018 Vuosia sitten minulta kysyttiin mitä toivoisin jos saisin kolme toivomusta. Tai oikeastaan tämä kysymys on tullut jo lapsuudessa Alladinin taikalamppu- sadun mukana. En muista mitä olen toivonut lapsena, sillä tottahan toiveeni olen esittänyt 🙂 Aikuisiällä ensimmäisenä mieleeni tulivat hyvin ihmismäiset toiveet vauraudesta, asuinpaikasta ja rakkaista. Niihin aikoihin kun aloin havahtua…

    Jaa tämä:
  • 31.1.2015 Luonnosta

    Kirjoittanut Noomi 31.1.2015 Sain asua lapsuuteni ja nuoruuteni kauniin puhtaan luonnon keskellä. Ei katuvaloja, kylällä oli yhteinen postilaatikko, josta jokainen haki omansa. Oli vielä lankapuhelimien ja yhteisen tekemisen aikaa. Suhteeni luontoon oli hyvin mutkaton.  Olin 6-7- vuotias tyttönen, kun kyllästyin kyläkokouksessa istumiseen, jonne olin isäni mukana iltasella lähtenyt. Oli talvi ja pimeää tietysti. Kokousta pidettiin…

    Jaa tämä: