7.2.2016 Paljas Minä

Kirjoittanut Noomi 7.2.2016

Olette varmaan lukeneet, kokeneet että nähneet roolien ja kaikkien naamioiden tippumisesta. Niin minäkin ja ymmärsin kyllä näin tapahtuessa mistä oli kyse, mutten kuitenkaan osannut omassa elämässäni katsella mitä rooleja ja naamioita olen itselleni ottanut joiden takana olen piilotellut omaa jumalaista minääni. Olen tarkkaillut kyllä kaikkea ulkopuolellani ihmisiä, tilanteita, paikkoja… mutta itseä onkin todella vaikea riisua paljaaksi ja myöntää eläneensä roolissa tai pitäneensä naamiota.

Näin muutama vuosi sitten unen, jossa leikin pihalla muutaman lapsen kanssa, joista yksi oli runsaampi olemukseltaan. Ajattelin unessa muokkaavani itseni runsaamman muotoiseksi, jotta hänellä ei olisi ikävä olla kun ei pystynyt liikkumaan vauhdikkaassa leikissä yhtä sukkelaan kuin muut. Olimme kaikki hiukan vaivaantuneita yrittäessämme ottaa parhaamme mukaan hänen rajoituksensa huomioon tekemättä siitä kuitenkaan numeroa. Ympärilleni muodostui punainen paksu kerros tätä tarkoitusta varten ja näytin muiden silmissä runsas muotoiselta lapselta. Itseni oli kuitenkin selkeästi punaisen kuoren sisällä ja teki kovasti töitä liikkuakseen kuten tässä roolissa oletetaan liikkuvan. 
 
Oivalsin, etten suinkaan auttanut tätä toista lasta samaistumalla hänen hankaluuteensa vaan pahensin tilannetta esittämällä jotain mitä en ollut. Tein karhunpalveluksen sekä hänelle, että meille kaikille. Tämän jälkeen minut herätettiin ja ajatuksissani karistin heti tämän punaisen pois ympäriltäni sallien oman itseni kauneuden näkyä kirkkaasti. Nukahdin uudelleen ja näin saman unen uudestaan ilman punaista paksua kerrosta. Me kaikki olimme aidompia ja autoinkin enemmän näyttäessäni oman kauneuteni ilman naamioita tai rooleja antaen juuri sitä apua mitä tämä runsaampi muotoinen lapsi tarvitsi. Rohkeutta olla juuri sitä mitä on. Kenenkään ei tarvinnut olla vaivautunut tai mitään muutakaan luonnotonta. Leikki sujui ja mikään ei häirinnyt iloamme. 
 
Se uni oli yksi selvistä viesteistä, että oli aika tarkastella omia roolejani. Miten hankalaa on ollut erottaa totuus Minuudestani, niistä rooleista mitä olen kantanut mukanani. Yksi isoimpia oivalluksia on ollut ymmärtää se, että millaista tarinaa kannan itsestäni mukanani. Miten olen esitellyt itseni ja miten kerron elämästäni. Sillekin on ollut valtava merkitys henkisesti kasvaessani, mutta se ei kuitenkaan ole minä ja sen aika on päättynyt. On huikaisevaa ymmärtää, että en tarvitse enää tarinaa ainakaan sitä mitä olen kertonut. Vaan todellakin vain olen. Ihan vain upea kaunis Minä. Se on kaikki mitä on. 
 
Pyydän että jokainen mietitte millainen tarina haluat olla. Onko se enää sinun omaasi, onko koskaan ollutkaan, mitä olet elänyt ja kertonut viimeiset 5 vuotta vai onko aika vaihtaa niin sanotusti levyä? Vai kenties heittää koko levysoitin jorpakkoon? Seuraavan kerran kun kerrotte jotain itsestänne, kuunnelkaa tarkasti resonoiko kertomasi rikkinäisen neulan lailla vai täydellisessä sinfoniassa sydämessäsi. Varmaankin mietitte jossain vaiheessa riisuuntuessanne, mitä sitten kertoa itsestään. Niin minäkin teen ja en ole aivan vielä selvittänyt asiaa loppuun, mutta sen tiedän että voin sanoa olevani nyt tässä. Onko historiastani mitään muuta totuuttani kerrottavana kuin saamani ehdoton rakkaus ja opitut läksyt? Mitään muuta en sieltä mukanani enää kanna. Uskomatonta miten paljon tarinan osuuksia jää pois ja se muokkautuu hyvin yksinkertaiseksi. Useiksi lyhyiksi ja todellakin yksinkertaisiksi. Vähän kuin ansioluettelo, vain olennainen eikä mitään muuta 😀 
 
Joten katsokaapa miten upea ilmestys olette ihan alastomana totuutenanne. Sinä. Juuri SINÄ <3
Jaa tämä:

Samankaltaiset artikkelit

  • 16.9.2017 Jumalaisessa virrassa

    Kirjoittanut Noomi 16.9.2017 Joku seisoi keskellä upeaa virtaa sädehtivää, puhdasvetistä, todella kaunista. Tämä joku näytti olevan kohtuullisen tyytyväinen oloonsa. Jokin häntä kuitenkin kaihersi ja vähitellen ärsytti hyvinkin paljon. Katselin miten hän kävi läpi sen oivalluksen, että kaikki muu liikkui hänen ympärillään ja jumalainen virta vain solisi hänen ympäri vaikuttamatta häneen millään tavalla. Silloin hän tuli…

    Jaa tämä:
  • Sarin kirjoitus

    Tämä tapahtui vuonna 2012. Isäni oli  keskussairaalan keuhkotautien-osastolla, Jollakin tavoin tunsin, että isäni maanpäällinen vaellus on tulossa tiensä päähän. Isä ei ollut ennen puhunut omasta  kuolemasta. Tämän viikon aikana hän kuitenkin alkoi toimittaa asioita kuin valmistellen  lähtöänsä.  Hän mm pyysi peruuttamaan lehtitilauksia jne. Olin sopinut että sairaalasta soitetaan, jos isä menee selkeästi huonommaksi.  Isä lähti…

    Jaa tämä:
  • Lauran kirjoitus

    Olen pienentänyt itseni jo lapsuudestani lähtien. Suostunut olemaan ympäröivien ihmisten oman pahan olon purkamisen kohde. Otin vastaan lyönnit, huudot, vähättelevät kommentit ja ihmettelin aikuisten tapaa toimia niin lapsellisesti ja väärin.  Kasvoin isoksi ja viisaaksi vaikka olisi pitänyt olla vielä pieni tyttö. Kaikista tärkeimmät ihmiset elämässäni olivat tehneet toiminnallaan selväksi, ettei minulla ole rajoja jotka suojaisivat….

    Jaa tämä:
  • 24.1.2015 Määrittelemisestä ja vastakohdista

    Kirjoittanut Noomi 24.1.2015 Suuri Laotse sanoo: ”Koko maailma tietää mikä on kaunista, ja silloin on rumakin tullut esiin. Kaikki tietävät myös, mikä on hyvää, silloin on pahakin tullut määritellyksi.” Tiellä mahdollisimman puhtaaseen vapaaseen olemukseen olen pohtinut paljon ja työstän edelleen asioiden määrittelemisen tarvettani. Jos määritellään jokin asia esimerkiksi kauniiksi, samallahan annamme määritelmän myös käsitteelle rumuus…

    Jaa tämä:
  • Valoa vai valoa?

    Valoa vai valoa?  Om Noomi 13.2.2019 Eräänä päivänä istui pieni ihminen torilla kahvilassa. Aurinko paistoi ja tuntui ihanalta antaa valon helliä kasvoja tuoreen pullan ja kaakaon tuoksuessa pöydällä. Pieni ihminen katseli ihmisiä ympärillään koska kerrankin hänellä ei ollut kiire mihinkään eikä kukaan odottanut häntä. Niinpä aikansa istuttuaan hän alkoi seuraamaan kahden erillisen porukan toimia jotka…

    Jaa tämä:
  • 9.2.2015 Opastuksesta

    Kirjoittanut Noomi 9.2.2015 Elämässäni on aika jolloin tarvitsen isompaa autoa. Pyysin enkeleitäni auttamaan sopivan löytymisessä ja luettelin auton ominaisuuden joita siihen haluaisin. Olisiko ollut ihan ensimmäinen kerta kun autoa etsiskelin nettisivustoilta, kun törmäsin tulevaan autooni. En vain uskonut sitä. Ajattelin auton tietoja lukiessani, että tämä on liian hieno ja kallis meille vaikka siinä olikin juuri…

    Jaa tämä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *