2013-2014 Runoja


Runo vuoden vaihteessa 2014-2015 12/2014

Tänään tunnen miten vanha ja jo kuollut rapisee pois. Jokainen ilon paukahdus tipauttaa jäljellä olleita murusia sitkeimmistäkin koloista. 

Olemukseni kevenee lukemattomilla tavoilla, puhdistuu ja uudistuu. Jokaisen raketin räjäyttäessä valoaan taivaalle, soluni kirkastuvat ja valoni pääsee esteettä täyteen loistoonsa. 
En tarvitse enää näkymättömyyden viittaa, ei tarvitse enää piilottaa mitään. Tietoisuuteni on valmis yhdessä ihanan kehoni kanssa vastaanottamaan jumalaisen rakkauden virtauksen. 
Jätän lopulliset hyvästit vanhalle ja toivotan valtavalla riemulla korkeimman totuuteni tervetulleeksi raikkaana, viattomana, Luojamme rakkauden ylivalaisemana.
*
Kiitos runo lapselleni 1/2014

Katselen Sinua kertoessasi juuri sen hetken tärkeää asiaasi. Sydämeni hyrisee hellyyttä avautuessaan ja koskettaa Sinua suunnattomalla rakkauden voimalla. Se voima yhdistää meitä aina, mutta näinä kauniina arjen hetkinä puhtaat ilon kyyneleet voimistavat kiitollisuuttani. Olet niin tottunut rakkauden kyyneliini, etkä osaa ihmetellä sinulle niin päivänselvää asiaa. Sinä siunattu lapseni, kiitän Sinusta joka päivä valitessasi minut äidiksesi. Olet auttanut minua ymmärtämään ehdottoman rakkauden lahjaa. Sinä opetat joka päivä näkemään maailma niin kuin sinä sen näet. Kasvamme toisiamme opettaen uudessa kultaisessa maailmassa. Jokainen hetki on täynnä ihmettä, suunnatonta hyvyyttä. Olet vanha sielu pienen lapsen kehossa ja ne pyhät opit ja totuudet loistavat silmistäsi, värähtelevät aurassasi. Olet kaunein puhtain sävel ja sointu, häkellyttävä sinfonia jota en koskaan kyllästy kuuntelemaan. Rakastan Sinua, Kiitos Kiitos Kiitos <3

*

Runo sydämeni syvimmistä toiveista 6/2013

Mietin sydämeni syvimpiä toiveita. Olen ajatellut niiden olevan niin syvällä tai niin sekaisin, etten saa mitään tolkkua siitä mitä todella tahdon. Hetkien nivoutuessa toisiinsa näen edellisen ajatuksen läpi ja antaudun päättämättömyydelle. 
Minä olen se kuka minä olen. Olen Sielu, olen Rakkaus, Ilo ja Valo, olen Runsaus, olen Yltäkylläisyys, Viisaus ja Voima. Niin paljon Minä Olen, olen kaikkea mitä on. Mieleni lepää. Kaunis jo tutuksi käynyt ajatus lehahtaa arkaillen pintaan. Olen torjunut sen ennenkin, mutta nyt siinä on toisenlaista voimaa. Katson sitä sydämelläni tarkemmin – en ohittaen kuin hyvänpäiväntuttua. Minä tunnistan siinä jotain tärkeää. Minä hyväksyn sen läheisyyden ja annan tunteiden tulla. 
Hei tervetuloa… Ja siinä Se on. Se mihin mieleni on käyttänyt tuhansia tunteja aikaa. Aikaa ei ole. Sydämeni on aina tiennyt johdatellen minut juuri siihen missä jo olen. Tämä kaikki kaunis ehdoton rakkaus ja ilo ympärilläni kumpuaa sisältäni ja muodostaa auringonvärisen onnenkudelman. Varmistan että harmaat lasini ovat poissa ja katson ihmetellen ympärilleni – sisälleni. Sydämeni syvin toiveeni on olla tässä ja nyt.
*
Runo antautumisesta 4/2013
Maailmankartta edessäni avoinna kutsuvana. Tiedän minun pitäisi jo mennä. Tunnen valtavan paineen takanani, “Mene Rakas, mene” -he sanovat. Hädissäni pyydän heitä näyttämään minne. Olen valmis lähtemään. Vastausta en saa. Paine kasvaa ja lopulta antaudun. Luojani johdattakoon minua juuri sinne mitä en nyt näe. 

Seuraavana aamuna tiedän saaneeni unessa sen minkä kaipaamisesta luovuin. Edessäni jälleen maailmankartta, selkeänä kirkkaana. Sormeni seuraa oranssia viivaa, joka heijastuu sielustani. Ilo purkautuu jostain syvältä sisältäni. Nauran tanssin ihmettelen. En jää kaipaamaan mitään, en kaipaa tilalle mitään. Olen puhdas tässä hetkessä, vapaa siunatulle tehtävälleni – Itselleni.

*

Runo hetkestäni 1/2013

Vaaleanpunaiselta taivaalta sataa hiljalleen suuria puhtaan valkoisia hiutaleita. Puut kimaltelevat lumisessa juhla-asussaan. ÄitiMaan värähtelevä energia tyynnyttää viimeisetkin häiritsevät ajatukset. Ei ole mitään korjattavaa, ei mitään mitä haluta, ei mitään kaduttavaa. Kaikki on tässä, juuri tässä. Uusi kehoni kokemassa Uutta Aikaa. Miten puhdasta, syvää rauhaa, suunnattoman Rakkauden ravitessa Meitä. Miten nälkä Meillä onkaan ollut.

Jaa tämä: