Sarin kirjoitus

Tämä tapahtui vuonna 2012. Isäni oli  keskussairaalan keuhkotautien-osastolla, Jollakin tavoin tunsin, että isäni maanpäällinen vaellus on tulossa tiensä päähän. Isä ei ollut ennen puhunut omasta  kuolemasta. Tämän viikon aikana hän kuitenkin alkoi toimittaa asioita kuin valmistellen  lähtöänsä.  Hän mm pyysi peruuttamaan lehtitilauksia jne.
Olin sopinut että sairaalasta soitetaan, jos isä menee selkeästi huonommaksi.  Isä lähti niin nopeasti, että ennakointi asian suhteen ei toteutunut. Sairaalasta tuli soitto, että isä on kuollut.  Lähdin  heti sairaalan. Mennessäni poikkesin erään ystävän luona.. Hän teki minulle lyhyen enerkiahoidon ja  sai siinä viestin.  Ystäväni välitti sen minulle ja kertoi että Minun  tulisi mennä yksin isän huoneeseen ja että minulle näytetään siellä jotakin”  Jatkoin matkaa sairaalaan. Silloinen avomieheni jäi aulaan odottamaan kunnes kutsuisin hänetkin mukaan. Menin isän huoneeseen. Isän kuolemasta oli kulunut kaksi tuntia.  Otin tuolin ja istuin hänen viereensä. Katselin isää ja katselin huoneen nurkkia. Odotin että näen jotakin fyysisillä silmilläni! Lähinnä odotin näkeväni Enkelin! Mitään ei kuitenkaan näkynyt. 
Lapsuuden perheessäni ei juuri ollut fyysistä kosketusta. Rohkaisin mieleni ja kokeilin isän poskea. Otin myös kiini hänen käsivarresta. Muistan ihmetelleenni sitä, että isän ruumis tuntui vielä lämpimältä. Sitten vetäydyin ja istuin hiljaa paikallani. Olin kuullut veljeltä että isä oli sairaalassa ollessaan pohtinut, että mitenköhän  Sari pärjää! Tämä johtui varmaankin tapahtumista, jotka liittyivät syntymääni ja sen aikaisiin tapahtumiin. Niistä ei koskaan ääneen puhuttu. Istuin hiljaa isää katsellen ja aloin puhua isälle. Sanoin isälle mm.  että hän voi nyt lähteä ja  minä kyllä pärjään”! 
Hetken kuluttua silitin isän käsivartta. Hätkähdin sitä että käsivarsi tuntui nyt aivan kylmältä! Pidin yhä kiinni isän käsivarresta ja siinä TUNSIN SEN. Uskon että tunsin miten isän rinnan kohdilta alkoi nousta pallomainen näkymätön enerkia-muodostelma. En varsinaisesti nähnyt sitä mutta TUNSIN sen. Käsittämätön taivaallinen RAUHANTUNNE, jota en ole koskaan ennen kokenut. Tunsin miten tämä RAUHAN ja RAKKAUDEN enerkia valtasi minut. Tunsin isän rinnan päällä olevan  enerkia-muodostelman kohoavan ylöspäin. Istuin vielä hiljaa ja ihmettelin käsittämätöntä rauhan kokemusta ja keveyttä. .  Kun lähdin hoitajien luokse toimittamaan käytännön asioita huomasin asetelman olevan niin päin että minä lohdutin / minusta virtasi rauhaa hoitajiin. 
Tuo kokemus toi lohtua ja tiesin että kuollessa meitä odottaa toinen olomuoto. Sielun olomuoto on täynnä RAUHAA ja RAKKAUTTA. 
En tiedä vieläkään,  miksi minulle tämä tapahtuma haluttiin näyttää ! Ehkä se vielä joskus selviää. .
Jaa tämä: