Petterin kirjoitus

Tämä kirjoitus tuo mukanaan hoitoa kaikille sitä lukeville. Tähän kirjoittamiseen minulla on jokin ohjaus

Minä olen kokenut monenlaista elämässä. Nuorempana olin sellainen ujo ja arka poika. Tulin kiusatuksi koulussa ja muualla sen arkuuteni kanssa. Kuitenkin olen myöhemmin kokenut, että olen heijastanut muiden tunteita. Minulle on selvinnyt että minulla on kyky aistia muiden tunteita, jotta voi niitä asioita hoitaa ja parantaa. Sitten silloin lapsena olen ottanut vähän liikaa vastuuta siitä mitä minun oikeasti kuuluu kantaa ja mitä ei. Jotenkin tähän hetkeen minulle nämä asiat aukeaa vielä selvemmin. Olen jo pitkään tehnyt monenlaisia henkisiä hoitoja. Kaikki siihen alkoi kun minulla joskus 30 vuotiaana alkoi tulla sisäinen tarve opiskella itseni hallintaa. Se alkoi kirjojen lukemisella. Luin paljon itsensä kehittämisestä kertovia kirjoja. Tuo opiskelu tarve minulla on ollut tosin jo paljon ennen sitä. Olen aina opiskellut uutta. Sitten aloin soveltaa noita kirjoista opiskelemiani asioita käytäntöön.

Kerran törmäsin sellaiseen, että kirjoittaa paperille toiveet mitä elämään haluaa. Siitä sitten otin paperin ja kirjoitin ne asiat siihen. Myöhemmin vuosia sen jälkeen löysin sen paperin, kaikki asiat mitkä siinä luki oli toteutunut. Asiat todella toteutuvat kun kerrot ne maailmaan kaikkeuteen. Tosin se muoto ei välttämättä ole sellainen kuin oletat sen olevan. Se syntyy myös siitä että alat alitajuisesti tekemään työtä sen eteen mitä olet toivonut. Ja alat kulkemaan niitä kohti.

Sitten yksi asia mihin törmäsin niissä kirjoissa oli omien ajatusten merkitys. Alitajunnalla on paljon voimaa. Luin siitä miten omat ajatukset luovat todellisuutta. Aloin tätä myös soveltaa elämässäni. Minä toimin silloin esimiehenä esimiehille. Silloin minulla oli monta kertaa halu puuttua heidän tekemiseen. En välttämättä puuttunut, mutta se asia kuitenkin harmitti minua. Sitten aloin tekemään sellaista että kun minulle tuli ajatus puuttua heidän tekemisiin. Aloin tietoisesti muuttamaan omaa ajatusta aloin ajattelemaan että kyllä asiat menevät ihan hyvin, vaikka se tehdäänkin eri tavalla kuin itse olisin sen tehnyt. Ja että se työntekijä tekee parhaansa ja ajattelee yrityksen parasta. Sitten ajan kuluessa huomasin miten asiat todella alkoi muuttua. Minun halu ja tarve puuttua, poistui kokonaan. Ja minun ja näiden ihmisten välit muuttuivat totaalisesti. Alitajunnalla on todella suuri voima. Siihen on monia välineitä miten sen voi valjastaa käyttöön ja ne ovat todella yksinkertaisia. Voit valita onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä. Tai lainaus kirjasta alkemisti ”voit katsoa elämää kuin varkaan uhri tai kuin seikkailija”. Olen kertonut tästä monille ihmisille ja kuullut myös heiltä kokemuksia miten se on vaikuttanut heidän elämään. Olen myös itse pyrkinyt puhumaan ihmisistä vain hyvää heidän selkänsä takana tai jos minulla on ollut tarve moittia en ole sanonut mitään. Tosin inhimillisyydessä tämäkään ei ole aina onnistunut. Joskus ne tunteet ottavat vallan. Siinäkin on hyvä olla itselleen armelias kun tekee jotain sellaista jota ei toivo. Muuten voimme helposti jäädä kiinni itsesyytökseen joka vie helposti meitä syvemmälle. Me kuitenkin olemme ihmisiä ja meillä on tietynlaiset ohjelmat sisällä. Tulemalla näistä tietoiseksi alamme päästä niistä eroon.

Sitten myös törmäsin anteeksiantoon kun luin kirjaa Taikasanat. Tajusin miten anteeksi antamattomuus haavoittaa minua eikä sitä toista ihmistä. Sitten aloin tekemään sitä työtä. Huomasin miten se alkoi vaikuttaa minun elämään. Sittemmin olen tehnyt sitä paljon ja huomannut miten sitä luulee antaneensa anteeksi vaikka vielä ei ole lähelläkään. Ja se sitten taas johtuu siitä että se asia on koskettanut eri tavalla kuin muistaa tai luulee sen koskettaneen. Tuo anteeksianto on avain kaikkeen irti päästämiseen. Vain todellisen anteeksiantamisen kautta me voimme päästää irti vanhasta ja päästä käsiksi pyyteettömään rakkauteen. Tätä anteeksi antamista olen opettanut monille ihmisille. Monet ovat kertoneet miten heidän elämässään asiat ovat alkaneet muuttua. Tämä on asia joka on ehkä tärkein asia meidän henkisessä elämässä. Siitä puhutaan myös raamatussa tai muissa suurissa kirjoissa. Ja kuitenkin tämä asia on tavallaan myös aika selkeä ja helppo asia.

Myös se on tärkeää mitä pistämme suuhumme. Kun keho saa oikeanlaista ravintoa se parantaa mieltä. Tiibettiläisessä lääketieteessä jota olen opiskellut ruoka ja ruuansulatus on tärkeimpiä juttuja. Olen sen myös oma kohtaisesti kokenut. Olen soveltanut aina kaikkia asioita omassa elämässäni ja kehossani. Joskus lopetin sokerin käytön. Sillä oli todella iso merkitys silloin. Poistin myös piilosokerin eli pyrin todella lopettamaan kaiken sokerin käyttämisen. Laihduin jonkin verran tosin minulle tuo paino ei ole koskaan ollut ongelma. Sitten kerroin tuosta asiasta myös muille ihmisille yksi nainen kertoi miten hän oli laihtunut 15 kg vain sillä että lopetti sokerin. Joskus tätä aikaisemmin myös törmäsin sokerin vaikutukseen. Silloin meillä syötiin kaikkia vähän joka päivä. Minun vanhemmat lapset olivat silloin pieniä. Heitä oli vaikea saada nukkumaan kun meno oli kova. Sitten muutimme karkkiasiaa ja sokeria muutenkin. Muutos oli totaalinen lapset alkoi nukahtaa melkein heti mentyään sänkyyn ja heille tuli sellainen normaali unen tarve ei ollut sellaista riehumista illalla. Yksi hyvä kirjailija joka kirjoittaa näistä on ruotsalainen Susanna Ehdin tai taitaa nykyään olla Susan Ehdin. Mutta on myös muita hyviä kirjoittajia. Ruuan laadulla on todella suuri merkitys. Ja myös paastolla on merkitystä se antaa meidän kehomme välillä levätä. Ja pidentää ikää.

Muistakaa myös fyysinen keho. Liikkukaa sillä se parantaa myös mielemme. Olen tämä omakohtaisesti kokenut monesti. Minulla on sellainen että ajoin itseni työllä äärirajoille olin monta kertaa burn outin rajoilla. Sitten tajusin että tarviin liikuntaa ja vot alkoi taas kaikki muuttumaan. Sitten joskus hyppäsin pois oravan pyörästä. Silloin minulle selvisi miten olin vuosia ollut sellaisessa stressin paineessa. Vasta myöhemmin tajusin miten olin ollut väsynyt ja uupunut. Sitä ennen tein paljon töitä ja olin tehnyt sitä vuosia. Ja sitten myös työ oli sellaista hektistä. Minulla meni noin vuosi että palauduin siitä kaikesta. Nukuin paljon, liikuin ja matkustin. Tajusin myös miten minun sosiaaliset kontaktit tulivat paljon työstä kun jäin siitä pois. Nyttemmin olen oppinut säätämään tuota etten aja itseäni äärirajoille. Ja sille kaikelle vain ei ole enää tarvetta. Omat arvot ovat totaalisesti muuttuneet.

Näistä kaikista asioita voisi kertoa monia tarinoita.

Elämä on oikeasti hienoa kun sen oikein oivaltaa.