17.1.2015 Valon integroimisesta


Kirjoittanut Noomi 17.1.2015

Luulisi sen olevan helppoa kuin heinänteko aikanaan. Sytytä itsessäsi kynttilä ja loista. Niinhän se menee annettuasi siihen luvan ja kehosi kyvyn ottaa vastaan korkeampia värähtelyitä kärähtämättä kasvaa väliin niin huimaa tahtia ettei sitä osaa heti ajatellakaan. Itsessäni olen huomannut esimerkiksi jonkin aurinkopurkauksen yhteydessä tai vihkimyksen jälkeen kehoni reagoivan kasvavaan valomäärään voimalla. Saatan tuntea oloni auvoisaksi monta päivää ja pysyä keskuksessani päivänpaisteen keskeelä. Saatan olla myös ärtynyt, päätä jomottaa, pinnani lyhenee lähes olemattomaan. Vieläkin näin käydessä saattaa mennä hetki ennen kuin ymmärrän mistä on kyse. Miten se onkin niin vaikea muistaa 🙂 Kun oivallus tapahtumasarjasta on pulpahtanut pintaan, kaikki käy paljon helpommin. Osaan puhdistautua ja rauhoittua antaen keholleni sen mitä se tarvitsee voidakseen integroida uuden energialatauksen helpommin. 

Joskun huomaan jonkun muun ihmisen käynnistävän prosessin, jotta voisin vastaanottaa ja välittää uutta energiatasoa. Jokin tai joku saa minut kuohahtamaan tai minut valtaa jokin vanhan minäni tunne taikka muisto. Silloin yritän muistaa keskustella syvällisemmin Itseni kanssa, jotta tietäisin mitä sillä kertaa täytyy päästä lähtemään energioistani. Usein on kohdallani ollut kyse jostakin edellisen elämän asiasta. 

Jokin aika sitten tunsin itseni yhtäkkiä hyvin surulliseksi erään ihmisen toimien johdosta. Ihmettelin suruani aikani ja muistin kysyä syytä Itseltäni. Vastauksen tulikin antamaan Yksisarvisten kuningatar yhdessä kanssani kulkevan Milda- Yksisarviseni kanssa. He kertoivat minun olevan valmis päästämään irti surustani joka oli tallentunut energiaani kun erosimme sieluni puolikkaan kanssa yhteisestä energiakehostamme täyttääksemme Luojaltamme saamia tehtäviä. Tarvitsin vain jonkun laukaisemaan suruni pintaan, jotta se voitaisiin ikään kuin hengittää rakkaudella ulos. Yksisarviset ympäröivät minut valokenttään ikään kuin valokapseliin ja näin kuinka vatsani seutuvilta nousi musta perinpohjaisen ikävän ja surun möykky. Muutimme tämän möykyn yhdessä kevyeksi valon pisaroiksi, jotka kevyt tuulenvire kuljetti juhlallisesti pois. Kuningatar kosketti valosarvellaan vatsaani ja tiedän olevani nyt valmis tapaamaan hänet tässä inkarnaatiossa.

Vanhaa alemman värähtelyn energiaa täytyy poistaa, jotta uutta kevyempää voisi kehoni vastaanottaa ja välittää. Minulta meni kauan aikaa osata yhdistää nämä ikäviltä tuntuvat kokemukset uudistumiseen ja valon värähtelyn kohoamiseen kehossani. Nyt useimmiten osaan ja muistan iloita huomatessani näitä tilanteita. Minulle se tarkoittaa sitä, että olen valmis siirtymään eteenpäin jälleen uusille tasoille. Miten ihanaa on oivaltaa, kuinka paljon olen päästänyt irti ja saanut vastaanottaa. Jännityksellä odotan mitä seuraava Nyt-hetkeni tuo tullessaan! Tunnen olevani uusi olento uudessa kehossa ja muutun alati rakkaiden opastuksella ja avulla. Me emme ole koskaan yksin!

Jaa tämä: