15.11.2015 Pienen parantajan opeista


Kirjoittanut Noomi 15.11.2105

Lapseni kuten kaikki lapset varmasti parantavat ympärillään olijoita ihan jo vain läsnäolollaan. Olen yrittänyt tarkkailla heitä, miten he sitä tekevät eri ihmisten ja eläinten seurassa. En ole puuttunut siihen millään lailla ennen kuin huomasin erityisen rankkoja kokeneen lapsen hoidon olleen liikaa vanhimmalle lapselleni. Oli tullut siis aika keskustella lapseni kanssa parantamisesta. En ymmärtänyt heti mistä oli kyse, kun hän ei ole koskaan sairastanut nuhaa kummempaa ja nyt näytti siltä, että hänen voimansa vähenivät. Hän sairastui ensi kertaa eläessään ja muutenkin veto oli poissa. 

Saunassa, joka on voimapaikkani ja saunatonttumme Ilonan hyvässä hoivassa ymmärsin hänen imeneen pienen ystävänsä tuskaa itseensä ja antaneen omaa elämänvoimaansa halutessaan auttaa. Äkätessäni asian tämä lapseni jo nukkui ja kutsuin hänet energiatasolla jutustelemaan asiasta. Homma selvisi heti ja sain hyvin selvää ohjausta itsekin miten asiasta kannattaa puhua. 
 
Puhuimme siitä miten on tärkeää muistaa suojata itsensä ja hoidettava niin, ettei omat energiat siirry toiseen ja päinvastoin. Sen jälkeen voi kanavoida kaiken lähteestä, Luojaltamme ensin valoa itseensä ja välittää sitä sitten eteenpäin. Lapseni oivalsi heti, että hän voisi tehdä saman hoidettavalle vetämällä mielessään Luojan valon suoraan hoidettavaan olematta itse kanavana. Kerrottiin, että parhaiten voi auttaa siten että auttaa hoidettavan omaa kehoa aloittamaan paranemisensa ihan itse ja lapseni oivalluksen olevan oikein hyvä tapa siihen. 
Lapseni kysyi tunteeko hoidettava sitten hänen rakkautensa, jos hän ei välitä valoa itsensä kautta. Hyvä kysymys. Meille kerrottiin, että kun antaa ehdotonta rakkautta sitä saa silloin myös takaisin. Silloin rakkauden virta ei kuluta, vaan vahvistaa ja lisääntyy entisestään. Joskus voi olla niin, ettei rakkautta saakaan takaisin ja silloin omat voimat ehtyisivät. Meitä kehotettiin tunnustelemaan välillämme virtaavaa rakkautta ja näimme sen hyvin voimakkaana ja väreissä. Meitä nauratti sillä kyllähän me tämän tiesimme, oli hyvä saada siitä muistutus kuinka vahvasta asiasta on kyse. Katselimme myös miten rakkauden virtamme yhdistyi pienimpäämme ja se vasta voimakasta olikin! Muodostimme upean kolmion <3 
Sitten pyysin lastani pukkaamaan muodostamaani valopalloon kaiken toisilta imemänsä, joka kulutti häntä. Katsoimme miten hän hyvin selvästi erotti omastansa toisten energiajäänteet ja työnsi ne palloon, sairaus meni siinä mukana. Sitten muunsin violetilla liekillä kaiken korkeimmaksi rakkaudeksi ja pallo hajosi levittäen ympärilleen ihania praanan näköisiä kimaltavia hiukkasia. Pyysin lastani vielä lataamaan energiansa Luojan lähteestä ja sain seurata tätä kaunista tapahtumaa hiljaisuuden keskellä. Arkkienkeli Mikael katseli kanssani miten lapseni sai voimansa takaisin ja alkoi kertomaan hänelle hauskaan tyyliinsä heidän seuraavasta yhteisestä oppitunnistaan sitten kun hän on ensin palauttanut kehonsa voimat myös fyysisellä tasolla. Lapseni kertoi minun voivan jo mennä ja toivottelimme uudelleen hyvät yöt. Lempeästi Mikael silitteli häntä ja auttoi rauhoittumaan syvään eheyttävään uneen. Saimme kokea huikean onnen hetken katsellessani ja kuunnellessani heitä. Tiesin että lapseni paranisi ja hänen on hyvä olla.
Seuraavana aamuna näin ensimmäiset merkit fyysisellä tasolla ja iltaa myöten kaikki kävi selvemmäksi. Olen niin kiitollinen saunatonttumme Ilonan huikeasta energiasta, Mikaelin ja enkeleiden avusta. Ennen kaikkea olen syvästi kiitollinen lapsistani, parhaista opettajistani ikinä. Kiitos kiitos kiitos <3
Jaa tämä: